sunnuntaina, toukokuuta 28, 2006

Muurikiveys.

Lauantaina mies lähti tytön kanssa puita tekemään ja jätti mut yksin. Se ei vielä tiedä mitä siitä seuraa, kun jättää mut päiväksi yksin... :)

Mähän innostuin vallan ja päätin taas näyttää kaikille. Latoin etupihalle kiviä ja ikävä hiekkakasa oli eessä, joten ajattelin että voishan sitä alkaa tuota muurikiveystäkin tehdä, niin sais noita kivilavoja vähemmäksi tuosta pihalta.



Siihen sitä sitten syntyi. Aluksi oli pähkäilemistä miten kivet saa halki. Naapuri sanoi että senkun napautat toista kiveä kohti. Niin tein ja eka meni halki poikki aivan väärästä kohtaa. Eiku sisälle netistä kattomaan ohjetta. Ahaa. Aseta kaksi tiiltä tms. kiven molemmille ulkoreunoille, napsauta vaikka vasaralla kiven keskikohtaan. Ja niinhän se kävi.

Seinämät pihalle ja etuovelle sain valmiiksi ja sitten mies saapui avuksi. Puoli yhdeltä siis aloitin yksikseni. Mies saapui neljän aikaan ja seittemään illalla naputeltiin muuria paikoilleen. Hieno tuli. Ei tehnyt ollenkaan mieli lähteä saunaan. Halus vaan ihailla kättensä jälkeä. Kyllä kannatti satsata. Heti muutama "sunnuntaiajelijakin" hidasti vauhtiaan meidän talon eessä.



Huomisin eli tänään laitettiin paikoilleen kansikivet ja loput, jäljellejääneet kivet kärrättiin takapihalle venttaan lopullista sijoitustaan. Kiveykseen jätettiin vielä aukkoja maahan upotettaville lampuille. Yksi tulee talon seinän viereen, valkoisen pylvään eteen, toinen tulee muurikiveyksen yläpäähän, "pihan" puolelle ja kolmas muurikiveyksen alapäähän. Neljäs asennetaan autokatoksen toiselle puolelle.



Pylväsvalaisin asennetaan yläkuvassa näkyvään kulmaukseen, siis muurikiveyksen sisäpuolelle.

Haettiin kaupasta mansikkapeittoa, joka levitettiin tulevan grillipaikan pohjalle, johon kärrättiin ensin soraa ja päälle hiekkaa. Siihen siis tulee joku kivipäällys, en tiedä vielä mikä. Kuvasta näkee että siitä tosiaan on tulossa sydämenmuotoinen. Kuvassa näkyy myös ystäviltä saadut ruusut, joista tulee melkein 2 metriset, jos ei korkeammat, niiden eteen istutan virpiangervoa, musta- ja punaherukkaa sekä sydämen keskustaan perennoja. Toinen puoli on siis hiekkalaatikkona (vasen) ja toinen (oikea) grillipaikkana. Grilli muurataan piipun muurauksesta jääneistä tiilistä.



"Hiekkalaatikon" voisi reunustaa suositulla, matalalla pajuaidanteella. Niitä tuntuu kohta löytyvän joka puutarhasta kuten puutarhatonttujakin.

3 kommenttia:

Sanni kirjoitti...

Oi miten hieno muuri. Kyllä uudessa pihassa on puolensa, kun saa itse tehdä miten haluaa. Meidän pihalla on muuten puutarhatontut kieltävä laki. Tontuton vyöhyke, No entry for puutarhatonttu. Kaikki luvatta alueelle tunkeutuvat puutarhatontut kivitetään ;)

mary kirjoitti...

Sama meillä. Uhosin tuossa hiljan työkaverille, että minähän en sitten suunnittele kenellekään uutta pihaa, jolla löytyy puutarhastaan tonttu!
Sillä työkaverilla on jo neljäs varmaan omassa pihassaan, uusin on sellainen kärpässienen päällä nukkuva..

Sanni kirjoitti...

Voih...niin anteeksi kaikki, jotka pitävät puutarhatontuista. Toistaiseksi olen välttynyt kivittämästä toisten tonttuja...